Disinformaatioaseen kanssa riehuvat apinat

Neuvostoliiton propagandakoneista pani liikkeelle monia hyvin suosittuja tarinoita, joilla aiheutettiin länsimaissa hajaannusta. Tällä selvästikin pyrittiin viemään uskottavuus yliopistoradikaaleilta, sillä näin se vaikutti ja siihen kannatti käyttää miljardeja joka vuosi.

Yksi suosituimmista tarinoista on se, että Hitler pakeni, ja tämä pantiin liikkeelle jo 1945, jolloin Neuvostoliitossa nähtiin marxilaiset radikaalit lähinnä ongelmana. Siellä näitä oli mahdollista ampua tai lähettää vankileireille, mutta nämä keinot eivät ulottuneet länsimaihin, joiden radikaaleista kuitenkin oli harmia myös Neuvostoliitolle, jonka ulkopolitiikan nämä kokivat omakseen.

Kun nämä saatiin uskomaan älyttömiin tarinoihin, jotka eivät perustuneet mihinkään, näiden uskottavuus romahti, sillä aatteen palon kylkiäisenä olisi joutunut hyväksymään todeksi myös vaikkapa se, että AIDS oli biologinen ase, koska jokin KGB:n rahoittama lehti oli niin väittänyt.

Toiminta oli avointa, jotta disinformaatio ei olisi ollut liian uskottavaa. Aina löytyi jotain, mistä pystyi huomaamaan KGB:n sekaantuneen asiaan. Lähdetietoina käytettiin mielellään länsimaiden salaisia asiakirjoja, joita oli vähän muuteltu, koska niihin ei päässyt käsiksi ihan kuka tahansa. Kun niitä vuosi julkisuuteen Neuvostoliiton suunnalta, voitiin olla varmoja, että KGB oli sekaantunut asiaan ja sen puuhat disinformaation levittämisen saralla tiesivät kaikki.

Varmuuden vuoksi tarinoiden taso pidettiin sellaisena, että niiden levittämisestä jäätiin usein kiinni, koska ne olivat liian epäuskottavia. Kukaan ei pystynyt uskomaan ihan kaikkeen, mutta siitä ei ollut haittaa, koska tarkoitus oli saada länsimainen akateeminen maailma riitelemään typeristä asioista.

Korkeakoulumaailma on täynnä suunnattoman typeriä ihmisiä, ja jos se on jossain hyvä, niin siinä, ettei se näe omia vikojaan. Teoriat nettikeskusteluista syntyivät siihen aikaan kun netissä ei juurikaan keskustellut muita kuin korkeakoulumaailman omaa väkeä, mutta niitä ei mielellään sovelleta siihen itseensä vaan niiden kuvailemaa typeryyttä etsitään sinnikkäästi muualta. Hyvin moderoitu keskustelufoorumi leimataan nopeasti täysin tasottomaksi keskustelualustaksi, mutta innokkaiden tutkijoiden omaa jutustelua analysoi varsin vähäinen määrä ihmisiä.

Samasta syystä neuvostopropagandan leviäminen kylmän sodan jälkeen on jäänyt vähälle huomiolle, koska sen tarinat kehittyivät korkeakouluväen omissa nettikeskusteluissa sille tasolle, etteivät ne enää tarvinneet tuekseen Neuvostoliiton propagandakoneistoa vaan niitä syntyi lisää itsestään.

Neuvostoliiton romahdettua sen propagandan torjumiseen ei enää huomattu kiinnittää huomiota ja nettikeskusteluissa syntynyt rinnakkaistodellisuus siirtyi viihteen kautta osaksi valtavirtaa. Vaikkapa X-Files syntyi näistä tarinoista ja se vaikuttaa suuren yleisön silmissä koko ajan vähemmän älyttömältä, koska sen tarjoama maailmankuva on tihkunut myös tiedonvälitykseen.

Myös aito neuvostopropaganda on voimissaan, sillä korkeakoulumaailma tekee kovasti töitä sen eteen. Tarinoista pitää olla jotain mieltä, ja mielellään mielipiteen on oltava itse keksitty ja omaperäinen, joten sisäänrakennettua turvakytkintä ei tahdo löytyä. Ne olisi mahdollista pysäyttää, koska ne eivät perustu juuri mihinkään, mutta omaperäisen mielipiteen muodostamiseen tarvitaan uusia teorioita ja todisteita, joiden määrä on jo sellainen, että tarinat pysyvät elossa niin kauan kuin innokkaat asiantuntijat eivät ehdi uran luomiselta palata niiden alkulähteille.

Jos joku onnistuukin tajuamaan, kuinka tällaiset tarinat kumotaan, siitä tulee riidan haastamista. Syntyy itseään täynnä olevien ihmisien liikehdintää, joka pilaa oman maineensa näkemällä itsensä maailman pelastajana ja kaikki muut typerinä.

Tieteellisesti ajatteleva skeptikko kykenee kääntämään omaksi haitakseen jopa litteän maan teorian, jota on kehitelty 1800-luvulta asti huumorimielessä, joten disinformaatio on mahdoton haaste. Jos joku pystyykin reagoimaan siihen asiallisesti, moni muu haistaa tilaisuuden tuoda esille itseään ja syntyy riita, joka auttaa disinformaatiota leviämään, koska riidan haastamiseen on kätevintä vastata omaksumalla se kanta, jota silmille hyppivä taho vastustaa.

Korkeakoulumaailmaa on kiittäminen myös siitä, ettei neuvostopropagandan hienoutta tajuta. Sen toimintaa ei olla juurikaan analysoitu, sillä se kohdistui korkeakoulumaailmaan ja toimi aivan loistavasti. Akateemisien marxilaisien jutut ovat edelleen sillä tasolla, ettei niillä saa työväenluokkaa liikkeelle. Kuka tahansa pystyy huomaamaan nopeasti, että he ovat päästään vialla.

Sitä on ymmärretty järjestelmällisesti väärin, jotta korkeakoulumaailma voisi säilyttää kasvonsa, ja tästä syystä länsimainen disinformaatio on kehittynyt vaaralliseksi. Se, mikä oikeasti on varmistusmekanismi, jolla tarinan voi tarvittaessa pysäyttää, on olevinaan todiste siitä, että neuvostopropaganda oli amatöörimäistä. Länsimainen disinformaatio ei lepääkään tyhjän päällä vaan se perustuu tutkimuksiin ja tutkimusten tason selvittäminen on usein vaikeaa.

Ilmastonmuutos muistuttaa paljolti neuvostopropagandaa, koska se tarjoilee kohtuullisen naurettavan tarinan, joka kuitenkin tempaa mukaansa sellaisia ihmisiä, jotka eivät ole kovin kriittisiä sen suhteen, mihin uskovat. Vedenpaisumus on koko ajan kiihtymässä, koska tarina niin kertoo, vaikkei se vielä kolmen vuosikymmenen jälkeenkään näy merenrannalla, ja jopa merkit siitä, että vulkaaninen toiminta on kiihtymässä, osataan tulkita ilmaston lämpenemisen seurauksiksi, vaikka nyt on ollut vain rauhallinen vaihe ja odotettavissa on normaali määrä vulkaanista toimintaa.

Tämä tarina muistuttaa KGB:n keksimiä tarinoita, mutta siitä puuttuvat merkit KGB:n ammattitaidosta. Sitä ei voi jäljittää mihinkään vaan se vaikuttaa syntyneen siellä, missä on vatvottu KGB:n keksimiä salaliittoteorioita, ja sitä on alusta saakka perusteltu tutkimustuloksilla. Ehkä jokin muu taho on päästänyt sen liikkeelle, mutta siinäkin tapauksessa se on elänyt omaa elämäänsä jo kauan, koska siitä on tullut osa länsimaista disinformaatiota, jossa keksitty tarina muuttuu helposti totuudeksi, koska korkeakoulumaailma ei analysoi omia tekemisiään riittävästi eikä ole mitään ulkopuolista tahoa vahtimassa sitä. Näin syntyneet totuuden tukemiseksi on luvallista suoltaa lisää disinformaatiota, koska tällaisen toiminnan riskejä ei ymmärretä, ja jollei sekään tuota riittävästi tulosta, voi alkaa suunnitella vallankumousta, jonka jälkeen kilpailevia totuuksia ei enää ole.

Tällainen villi tarina voi jopa saastuttaa propagandakoneiston ja sen johdosta Pentagon, joka on eräs alan suurimmista tekijöistä, sekä levittää disinformaatiota, että uskoo siihen. Typeriä päätöksiä perustellaan itse tilatulla tutkimuksella, jonka ennusteet eivät ole toteutuneet, mutta jonka tueksi on olemassa muita tutkimuksia, joiden ennusteiden toteutumista ei voida arvioida vielä yhtä varmasti, ja niiden lisäksi suolletaan jatkuvasti uusia.

Vanhempi esimerkki tällaisesta ilmiöstä ovat UFO-havainnot, joita käytettiin kylmän sodan alusta asti peitetarinoina. Kokeiltiin jotain uutta lentovekotinta ja näköhavainnot olivat muka jotain avaruusaluksia.

Tästä kehittyi ilmiö, josta ei saa enää oikeastaan mitään selvää, koska armeijoiden omat valheet saivat ne tutkimaan ilmiötä. Kaikille ei oltu kerrottu mitä jotkut puuhasivat salassa, joten muut sitten ottivat asian todesta ja tieto tutkimuksista levisi epävirallisia kanavia myöten. Pian hysteria oli osa valtakulttuuria ja havaintoja alkoi tulla solkenaan. Julkaistiin tietokirjoja, joissa oli hurjia tarinoita, ja aina löytyi nimettömiä sotilaslähteitä tukemaan tarinoita.

Käteen ei ole jäänyt juuri mitään konkreettista, mutta kuitenkin sen verran selittämättömiä ilmiöitä, ettei ilmiötä voitu varmasti kiistääkään, ja se, että Puna-armeija oli yhtä sekaisin kuin länsimaidenkin armeijat, kävi jo todisteesta.

Nykyään UFO-havainnot ovat osa normaalia elämää. Liian kriittistä asennoitumista niihin pidetään jotenkin poikkeavana, vaikka liian voimakas usko ei tee hyvää maineelle sekään, joten yhteiskuntaan sopeutumisen kannalta on hyväksi olla sitä mieltä, että pieni osa havainnoista on luultavasti totta, vaikkei kykenisikään mainitsemaan yhtään, jota pitää riittävän vakuuttavana. Ketään ei myöskään sovi syyttää valehtelijaksi, vaikka tällainen aihe kyllä innostaa valehtelemaan ja todisteina käytettyä kuvamateriaalia tulee aina vain enemmän lisää sitä mukaa kun kuvankäsittely helpottuu.

Poliittiseen liikehdintään kannustava disinformaatio toimii aivan samalla tavalla, mutta siitä on todellista haittaa. Jollei ilmastonmuutosta torjuta sillä perusteella, ettei se vaikuta lainkaan todelliselta, kansa ei pidä tilanteesta ollenkaan, koska merenpinta on sen mielestä nousemassa. Ei ehkä yhtä nopeasti kuin hurjimmissa ennusteissa, mutta ei myöskään niin hitaasti kuin merenrannalla, joten jotain on pakko tehdä tai muuten se voi alkaa suunnitella vallankumousta, koska johtajat eivät piittaa sen hyvinvoinnista riittävästi.

 

Ten years ago, the Pentagon paid for a climate study that put forth many scary scenarios.

Consultants told the military that, by now, California would be flooded by inland seas, The Hague would be unlivable, polar ice would be mostly gone in summer, and global temperatures would rise at an accelerated rate as high as 0.5 degrees a year.

None of that has happened.

Yet the 2003 report, “An Abrupt Climate Change Scenario and Its Implications for United States National Security,” is credited with kick-starting the movement that, to this day and perhaps with more vigor than ever, links climate change to national securi

The report also became gospel to climate change doomsayers, who predicted pervasive and more intense hurricanes, tornadoes, floods and droughts.

“The release of this report is what likely sparked the ‘modern era’ of security interest in climate affairs,” said Jeff Kueter, president of the George C. Marshall Institute, a nonprofit that examines scientific issues that affect public policy.

“It was widely publicized and very much a tool of the political battles over climate raging at the time,” said Mr. Kueter, who sees as “tenuous” a link between U.S. security and climate change.

Doug Randall, who co-authored the Pentagon report, said, “Even I’m surprised at how often it’s referred to.

http://www.washingtontimes.com/news/2014/jun/1/pentagon-wrestles-with-false-climate-predictions-a/

 

Sama PDF-tiedostona:

Disinformaatioaseen kanssa riehuvat apinat

Margarete Himmler

Hitlerin seksuaalisuudesta on puhuttu ja kirjoitettu paljon turhaa, koska vyön alle lyöminen on tärkeä osa henkilön mustamaalaamista. Ei haittaa, vaikkei se johtaisi mihinkään ja yleisö kyllästyisi ja lähtisi pois.

Myös natsien suhde LGBT-kansaan on käsitetty väärin, sillä heidän mielestään oli täysin hyväksyttävää olla T. Mitään vainoja ei ollut, vaikka saksalaiset olivat edelläkävijöitä sukupuolenvaihdosleikkauksissa. Riitti kun hoiti paperityöt kunnolla, niin sai olla toista sukupuolta, ja jos ei muistanut hoitaa niitä, niin sitten huomautettiin, että ne pitäisi hoitaa. Kutsuntoihin joutuneelle transnaiselle vain kerrottiin, mikä lomake hänen pitäisi käydä täyttämässä, jotta vastaavaa tilannetta ei enää syntyisi.

Tiedot leikkauksista katosivat samalla kun SA-joukot polttivat seksuaalirikollisien tiedot ilmeisesti imagosyistä, sillä sen jäsenillä oli ollut runsaasti ollut senkin alan toimintaa ja se oli politiikassa kohtuullisen paha rasite.

1933-may-10-berlin-book-burning

Kuitenkin sen aikainen sukupuolen vaihtaminen oli kömpelöä. Plastiikkakirurgia ei ollut järin kehittynyttä eikä hormonihoitoja ollut ollenkaan, joten transnaisen parta kasvoi kuten ennenkin ja ääni oli möreä.

Jotta Hitler saataisiin vedettyä tähän mukaan, voidaan käyttää Eva Braunia esimerkkinä syntyperäisestä naisesta. Hänen olemuksensa oli estrogeenia tihkuva eli pehmoinen, ja ruumiinrakenne oli sitä, mitä aidolta naiselta voi odottaakin.

eva1

 

Huomiota kannattaa kiinnittää myös käsiin, sillä hormonitoiminta vaikuttaa niiden kehittymiseen. Naisella etusormi kasvaa pitemmäksi kuin nimetön ja käsien yleisilmettä voi luonnehtia naiselliseksi.

eva2

 

Margareta Himmler taas näyttää olleen maskuliinisempi kuin miehensä Heinrich. Kasvonpiirteet eivät olleet järin naiselliset, pehmoisuus puuttui ja kädet olivat selvästi miehekkäät. Nimettömän kasvaminen etusormea pitemmäksi johtuu testosteronista, joten on ilmeistä, että hänellä oli miehen eturauhanen.

nintchdbpict000065777380-e1470178905892

Margaretesta löytyy hyvin vähän kuvia ja niissä kaikissa hän piilottelee vartaloaan. Säkkimäinen mekko vaikuttaa olleen mieluisa vaatekappale. Tästä syystä ei päästä katsomaan, oliko hänellä synnyttämiseen tarkoitettu lantio, mutta kaikki se, mikä näkyy, on kovin maskuliinista.

miss_october_1935_by_clrntrox-d374pk1

Hänellä ei myöskään vaikuta olleen taipumuksia naiselliseen viehkeyteen, sillä poseeraaminen oli jotain aivan muuta kuin syntyperäisillä naisilla. Kaikista kuvista häntä ei edes tunnistaisi naiseksi, jollei tietäisi hänen olleen sitä.

Heinrich Himmler oli sitä, mitä sanotaan kauniisti persoonalliseksi. Aikalaiset muistelevat hänen olleen uuvuttavan huono seuranpitäjä, joka puhui omiaan huomaamatta ollenkaan, että muita ei olisi kiinnostanut kuunnella, ja SS-joukkojen johtajaksi hän pääsi siitä syystä, ettei tehtävä kelvannut kenellekään muulle, koska vaikutti siltä, että ne lakkautettaisiin kohta. Ne kutistuivat ja Hitler oli hyvää pataa kasvusuhdanteessa olevien SA-joukkojen kanssa.

SS-joukkojen johtajana hän joutui kuuntelemaan paljon vittuilua muilta natsijohtajilta, ja mahdollisesti tästä syystä hän tiedusteli Neuvostoliiton suurlähetystöstä mahdollisuuksia lähteä siirtolaiseksi. Kun siitä ei tullut mitään, hän löysi juutalaisen naisen, jonka avulla hän olisi voinut päästä parempiin piireihin, mutta siinä vaiheessa SS-joukoista alkoi kehittyä merkittävä tekijä, joten hän muutti suunnitelmiaan ja pani myöhemmin Gestapon tappamaan juutalaisen naisensa seuraavan miesystävän.

Natsijohtajien yksityiselämästä on vaikea saada tarkkoja tietoja siksi, että oli vaarallista olla entinen tuttava. Hitlerin entisistä naisystävistä kaksi teki itsemurhan ja kaksi yritti sitä, mikä on toimivampi lähestymistapa kuin kaikkien tappaminen, joka kostettaisiin levittelemällä kiusallisia tietoja. Kun ei tapeta kuin ne, joita ei muuten saada vaikenemaan, muut ovat peloissaan ja pitävät matalaa profiilia.

Uhka ei kadonnut vallan vaihduttua, sillä jopa osa niistä, jotka ovat vastustavinaan natseja, pyrkivät oikeastaan luomaan näiden ympärille kulttia, joka tekisi näistä kuolemattomia hahmoja. Hitler muka pääsi pakoon, vaikka todisteita sen puolesta, ettei päässyt, on täytynyt lakaista maton alle paljon, ja hänellä varmasti oli pommi-iskun jäljiltä sellainen tinnitus, että moni on tappanut itsensä paljon vähemmästäkin, sillä olemalla samassa huoneessa räjähtävän pommin kanssa pääsee kuulostaan eroon melko täydellisesti.

Lääkärit tekivät hänestä kokaiinilla toimivan zombien, joten on vaikea kuvitella, että hän olisi edes voinut elää vanhaksi jossain muualla.

Pakosuunnitelma toki olemassa ja Hitlerin henkilökohtainen lentokone on espanjassa todisteena siitä, että jotkut käyttivät suunnitelmaa hyväkseen, mutta hän tappoi kyllä itsensä ja neuvostoliittolaiset hävittivät hänen jäänteensä varmistuttuaan siitä, että ne todella olivat hänen. Mitään tarvetta etsiä häntä ulkomailta näillä ei ollut.

Marga_HH_Gudrun_Dixi

Myös Himmlerin ympärille yritetään luoda kulttia ja hänet esitellään mielellään jotenkin ulkopuolisena, vaikka hän oli vastuussa rikoksista ihmisyyttä vastaan enemmän kuin muut natsijohtajat, koska ne kuuluivat hänen tehtäviinsä ja muilla oli yllin kyllin muuta tekemistä. Ehkä muut eivät edes huomanneet, että hän jätti rotuhygieniaohjelmaan aukon vaimoaan varten, sillä natsijohtajat olivat kovia käyttämään huumeita, tai ehkä se oli muiden mielestä vain hauskaa, koska kulissien takana naureskeltiin usein sille, että kansa näytti ottavan todesta kaiken, mitä sille puhuttiin.

Tämä selittää sen, ettei Margareten miehistä olemusta olla huomaavinaankaan ollenkaan vaan huomio keskitetään mieluummin vaikka Hitlerin kiveksien lukumäärään, mikä sitten luo sellaisen vaikutelman, etteivät tutkijat ole onnistuneet löytämään mitään parempaa ihmeteltävää tästä aihepiiristä.

Sama PDF-tiedostona.

Marga Himmler

Atlantis

Tässä eräänä päivänä Reuters tarjosi suoran lähetyksen Fuji-vuorelta. Auringon olisi pitänyt laskea siten, että se olisi näyttänyt painuvan vuoren sisään, mutta kamera oli viisaasti viety aivan väärään paikkaan. Kuvaaja zoomaili kyllä keskittyneesti vuorta kohti, mutta aurinko laski kuitenkin aivan muualla.

Untitled h1.jpg

omrsDQj.jpg

Seuraavassa kuvassa ilmiö on kuvattuna oikein.

1-imgp0166

Egyptistä löytyy pyramidi, jonka muodossa on samaa kuin Fujin vasemmassa rinteessä yllä olevassa kuvassa, ja tällaisia asioita ehtii miettiä kun kun on tullut suoraa lähetystä seuratessaan siihen tulokseen, ettei kuvaaja kehtaa myöntää kämmänneensä kunnolla vaan jatkaa sinnikkäästi ammattilaisen elkein loppuun saakka.

bentpyramidfromthewest

http://www.richard-seaman.com/Travel/Egypt/Dahshur/BentPyramid/

Fujia on tavattu katsella myös toiselta puolelta auringon noustessa.

12792718164_6857662567_k

Osa Egyptin pyramideista oli parhaassa kunnossaan päällystetty valkoisella kalkkikivellä, joten taas löytyy yhtymä Fujiin, jolla on valkoinen lumihuippu. Egyptiläisille aurinko oli tärkeä ja niin vaikuttaa olleen japanilaisillekin, koska sen nimet Nippon ja Nihon tarkoittavat sitä paikkaa, jossa aurinko syntyy. Sen nousemista Fujin takaa on varmasti katseltu niin kuin nykyisinkin, koska se on vaikuttava näky.

Jostain syystä pyramidien huiput ovat tasaisia ja tiettävästi ne ovat olleet sellaisia ainakin parin tuhannen vuoden ajan. Kärkeen kuuluvia kiviä ei myöskään ole löytynyt mistään.

Fuji on tulivuori, joten silläkään ei ole kärkeä, mikä saattaa liittyä asiaan.

On myös spekuloitu sellaisella mahdollisuudella, että ylimmät kivet olisi päällystetty kullalla ja sen takia ne olisivat kadonneet omia aikojaan. Tämä olisi varmasti saanut ne loistamaan tavalla, joka muistuttaa suuresti sitä hetkeä kun nouseva aurinko näyttää olevan Fujin huipulla, mutta sitä ei ole tarvinnut raahautua katsomaan johonkin tiettyyn paikkaan tietyllä hetkellä vaan lähiseudulla on ollut paljon paikkoja, joista sen on nähnyt tiettyihin aikoihin päivästä, mutta se on vain arvaus ja on aika epätodennäköistä, että kaikkiin pyramideihin olisi tehty varastamisen arvoinen huippu, koska suunnittelussa on eroja.

3ds-max-rendering

http://world-pyramids.com/world-pyramids/africa/egypt-pyramids/giza-plateau/great-pyramid-pillar-of-light.html#.WInWZ1ytbIo

japan-mount-fuji-cherry-blossoms-lake-kawaguchi

Japani on siitä erikoinen maa, että sen kirjoitettu historia alkaa 700-luvulta, jolloin siellä alettiin opetella kirjoittamaan. Suhteet naapureihin ovat tavanneet olla niin olemattomat, ettei Kiinassakaan tiedetä mitä siellä on aikaisemmin puuhattu, keitä siellä on asunut tai edes miksi sitä pitäisi kutsua.

Länsimaissa mielellään leikitään, että historioitsija tai rehellinen new age -huijari voisi jotenkin ymmärtää Japanin historiaa laajemmassa kontekstissa, mutta todellinen tilanne on se, että siellä lojuu paljon kaikenlaista, jonka iästä tai alkuperästä kenelläkään ei ole mitään käsitystä.

Seuraavassa kuvassa on keskellä Osakaa sijaitseva muinaisen keisarin hauta, jota aletaan tutkia joskus kun koetaan, että siitä voidaan saada jotain selkoa. Siihen voi mennä kauan, koska silloisesta kulttuurista tiedetään 700-luvulla kirjoitetut kuulopuheet ja se vähä, mikä arkeologisista löydöksistä ymmärretään.

Tumulus18.jpg

Kuitenkin Japanissa on ollut kaiken muun ohella myös pyramideja rakennellut kulttuuri.

rendition-of-the-miyakozuka-pyramid-shaped-tomb

http://www.ancient-origins.net/news-history-archaeology/moat-ruins-found-japan-may-be-part-burial-mound-ancient-emperor-002576

0_1174eb_9376cd62_orig.jpg

http://sell-off.livejournal.com/12835930.html

edotokyo-takashibasanyu-1850

Japanissa kaupunkisuunnitteluun kuuluivat kauan kehämäiset kanavat. Jomon kulttuuri tapasi tehdä sellaisen kylän ympärille faaraoiden aikoihin ja ehkä aikaisemminkin.

65291045ad5df76891ce8f074b0193cd

Egyptiläisillä oli oma tapansa käyttää kanavia ja he olivat näissä asioissa japanilaisia pidemmällä. Niililtä pystyi kulkemaan laivalla Punaiselle merelle.

Kuitenkin on olemassa Atlantis-myytti, jossa kanavia käytettään samalla tavalla kuin Japanissa. Tarina on kreikkalaisien kirjoittama, mutta kuulemma egyptiläisiltä kuultu, joten siinä voi olla jotain perää.

8277166_orig

Kreikkalaisilla vain oli ikävä tapa kääntää asiat laiskaa yleisöä varten, ja vieraiden yksityiskohtien selittämisen sijaan ne korvattiin mieluummin tutuilla yksityiskohdilla. Tämä näkyy selvästi kristinuskon kehittymisessä, sillä Raamattu käännettiin hepreasta ensin kreikaksi ja siitä sitten muille kielille, jolloin mytologia muutti muotoa.

Aikaisemmasta parantelusta kielii se, että Atlantis tuhoutuu kahteen kertaan. Ensin tulevat valloittajat ja sitten se uppoaa mereen, ja tarina on muka kuultu niiltä, jotka pakenivat valloittajia, vaikka he olivat siinä vaiheessa jo muualla. Tämä itse asiassa antaa tarinalle uskottavuutta, koska sitä ei olla kehitelty niin kuin satua vaan sitä on muutettu piittaamatta johdonmukaisuudesta. Luultavasti on haluttu selittää, miksei kukaan tiedä missä se on, ilman, että oltaisiin vaikutettu hölmöiltä, mutta kuitenkaan ei olla haluttu kajota sellaiseen, mitä on pidetty totena.

Jos se olisi ollut vain satu, vieraan valloittajan olisi voinut ottaa pois, jotta mereen vajoaminen olisi saatu mukaan johdonmukaisesti.

Parhaiten säilynyt versio myytistä on Platonin käsialaa ja sitä on selvästi käytetty Platonin omien ajatusten markkinoimiseen. Esitystapa on se muista Platonin tekeleistä tuttu dialogi, joka muka on todistavinaan jotain, vaikka hölmön roolissa oleva henkilö esittää huonoja kysymyksiä, mutta siitä voi poimia tiettyjä pääkohtia, jotka sopivat Japaniin.

Platonin mukaan Atlantis sijaitsee Atlantilla Herakleen pylväiden eli Gibraltarin salmen takana, kun taas Japani sijaitsee toisella valtamerellä ja sinne on muinaisina aikoina täytynyt mennä Korean niemimaalta ja mielellään saarien läheltä, jolloin vastassa on ollut toinen vuoristo ja vieläkin kapeampi salmi.

Japanin varhaisin tunnettu nimi Yamato on kielitieteilijöiden mukaan voinut alun perin tarkoittaa tällaista paikkaa. Se olisi loogista, koska siellä on päätetty, ketkä ovat kyllin arvokkaita astumaan Japanin maaperälle ja kriteerit ovat olleet tiukkoja.

https://en.wikipedia.org/wiki/Yamato_people

untitledg-2

cgkwyem

https://www.google.fi/maps/place/Japani/@33.8127918,130.8255829,10z/data=!4m5!3m4!1s0x34674e0fd77f192f:0xf54275d47c665244!8m2!3d36.204824!4d138.25292

Platonin Atlantiksessa oli filosofien johtama yhteiskunta, ja sen perusteella, mitä muinaisesta Japanista tiedetään, niin oli sielläkin.

Sintolaisuus on uskontona hyvinkin omalaatuinen, koska siinä ei ole pyhiä kirjoituksia tai papistoa. Alun perin se on kulkenut kuulopuheina ja jokainen on ymmärtänyt sen tavallaan, joten se on ollut tärkeä osa kaikkea mahdollista ja sen erottaminen politiikasta on vieläkin näköjään mahdotonta jollei siitä luovuta kokonaan.

Platonin tarinassa Atlantiksen kulttuuri on rauhantahtoinen, mutta sen valloittavat väkivaltaiset ihmiset, jolloin väkeä joutuu pakenemaan muualle.

Jomon-kulttuuri oli myös verraten rauhantahtoinen, sillä kaivauksissa ei olla löydetty merkkejä erityisemmästä sotaan varustautumisesta, ja se jäi lopulta ainujen jalkoihin. Näille sotiminen oli tavattoman tärkeää ja heidän aseensa tunnetaan siitä, että ne ovat paljon korkeatasoisempia kuin sitä seuranneen kulttuurin aseet, joita rohjetaan ihastella muualla maailmassa.

https://en.wikipedia.org/wiki/J%C5%8Dmon_period

https://heritageofjapan.wordpress.com/just-what-was-so-amazing-about-jomon-japan/ways-of-the-jomon-world-2/did-the-jomon-people-go-to-war/

Tämäkin on Japanin esihistoriaa, josta ei voi olla aivan varma, mutta muista lähteistä tiedetään edes sen verran, että siellä on elänyt pieniä ihmisiä etelässä jo ennen kuin siellä opeteltiin kirjoittamaan. Ainut ovat pienikokoisia ja heidän kehittymisensä on vienyt aikaa, joten asialla on voinut olla jokin esiastekin, mutta etelässä aiemmin ollut kulttuuri on kuitenkin saanut väistyä.

Olen valinnut tähän kuvia Kyushulta löytyvistä megaliiteista, sikäli kun kuvan luonteella ei ole kovin tarkkaa merkitystä, koska se on etelässä eivätkä tällaiset rakennelmat kuulu ainujen kulttuuriin. Ehkä ne eivät ole Jomon-kulttuurinkaan jäljiltä, mutta se oli siellä isoin tekijä pitkästi toista kymmentätuhatta vuotta, joten kaikella todennäköisyydellä megaliittikulttuuri oli ainakin läheistä sukua sille.

Aluksi se tuotti koristeellisia rakennelmia, jotka sulautuivat luontoon, ja vasta myöhemmin, väestön kehityttyä, alkoi syntyä hautoja, linnoituksia ja muuta sellaista. Alkuperäinen idea selvästi oli Egyptistäkin tuttu, eli että tehdään jotain isoa, minkä ei tarvitse olla käyttökelpoinen tai erityisen pitkälle kehitelty. Jollain Obeliskillakaan ei ole mitään ihmeempää tarkoitusta vaan se vain on iso ja seisoo pystyssä.

0_1174d7_d3aef510_orig.jpg

http://ru-hidden.livejournal.com/42799.html

Lisäksi on melko ilmeistä, että kyse on ollut suuresta väestönosasta, sillä japanilaisien pyrkimys kehittää uudenlaista estetiikkaa on johtanut siihen, että he ovat löytäneet itsestään sen osan, joka aikoinaan rakensi megaliitteja. Iän kaikkisen vanha dolmen voi näyttää joltain tamagotchin pesältä, eikä tällaista tapahtuisi jos megaliittikulttuuri olisi ollut vain marginaalinen ilmiö tai kauan sitten kadonnut kansa.

Se on osa japanilaisuutta, mutta se on välillä unohtunut, koska rakennusmenetelmät muuttuivat siten, että pystyttiin rakentamaan helpommin ja parempaa, mutta vain tietyissä puitteissa. Meni kauan ennen kuin taas voitiin alkaa tehdä suunnilleen mitä mieleen juolahtaa.

r800_8510

https://megalithica.ru/megalit-neyagawa-ishi-no-hoden-kofun.html

cover.jpg

https://megalithica.ru/dolmen-yanjin-shiotsuyama-kofun.html

Untitled gg2.jpg

http://ru-hidden.livejournal.com/42799.html

 

Jomon-kulttuuri, joka oli pysytellyt omissa oloissaan, oli varmasti ihmeissään ainujen tai jonkin heihin johtaneen esiasteen kanssa. Siksi ei ole mitenkään kaukaa haettua olettaa, että osa väestä on päättänyt yksinkertaisesti lähteä pakoon.

Tässä olisi tullut vastaan sellainen ongelma, että naapurisuhteiden pitäminen täysin olemattomina pitää ne huonoina, sillä osa ihmisistä on niin uteliaita, että nokka on pakko työntää sinne, missä sitä ei kaivata. Täydellinen hiljaisuus edellyttää vähintään sitä, että tunkeutujalle tehdään selväksi, että jolle hän poistu heti, hänet tapetaan, ja sellaisen ulkopolitiikan harjoittamisen jälkeen turvapaikan löytyminen naapurimaista voi olla aika nihkeää.

Naapurimaissa on luultavasti ollut varsin vähän mielenkiintoa ottaa vastaan japanilaisia pakolaisia, ja tynnyrissä kasvaneiden ihmisien on ollut muutenkin vaikea sopeutua minnekään. Useimmat hyvät asuinpaikat olivat jo varattuja eikä japanilaisien tapaa pitää yhteyttä muihin kansoihin välttämättä kaivattu, vaikka tilaa olisi löytynytkin.

Uutta kotia  olisi jouduttu etsimään tosissaan eikä sitä sittenkään välttämättä olisi löytynyt yhdestä paikasta kaikille, joten sitä olisi varmaankin kotiutunut moneen paikkaan.

Egyptiin oli pitkä matka, mutta se olisi ollut kiinni vain ajasta, koska rannikon tuntumassa pystyy seilaamaan miten kauas tahansa. Ruokaa saa merestä ja makea vesi hakeutuu ystävällisesti itse meren luo. Kyllä sinne asti on päässyt jos on ollut yrittämässä löytää uutta Japanin kaltaista lymypaikkaa, koska sellaisia ei ole ollut tarjolla.

Egyptissä oli myös se erikoinen piirre, että siellä oli avoin kulttuuri. Vieraat tavat ja uskonnot eivät olleet ongelma vaan niitä sulautettiin omaan kulttuuriin, minkä johdosta nykyisin on vaikea arvioida, kuinka suuren osa jumalistaan he keksivät itse.

Japanilaiselle pakolaiselle se olisi ollut ehkä paras mahdollinen paikka, koska siellä pidettiin kaikesta uudesta ja erikoisesta. Tynnyrissä kasvanut kansa olisi herättänyt vain mielenkiintoa.

Se olisi myös tarjonnut keisarin, sillä faaraokin käsitettiin vähäisemmäksi jumalolennoksi, jolla oli suhteita merkittävämpiin jumaliin. Sanana se tarkoittaa suuren talon hoviherraa, kun taas Japanin keisari on taivaallinen hallitsija, joten asia on ajateltu eri tavalla, mutta lopputulos on kuitenkin riittävän samanlainen, jotta keisarin puutteessa oleva japanilainen voisi hyväksyä faaraon hallitsijakseen.

Japanin moniin vähemmän tunnettuihin piirteisiin kuuluu varhainen megaliittikulttuuri, joka jäänteitä lojuu vähän siellä ja täällä odottamassa, että joku ymmärtäisi niistä jotain.

01042960

Megaliittikulttuurit taas ovat joissakin suhteissa samanlaisia. Joko kirjoitustaitoa ei olla tunnettu tai sitä ollaan käytetty kiusallisen säästeliäästi, ja jotenkin kaikki muukin pienien yksityiskohtien kanssa näperteleminen on ollut vieras ajatus. On mieluummin louhittu kalliosta jotain kuin rakennettu jotain pienemmistä kivistä.

0ecaxt8

http://ru-hidden.livejournal.com/42799.html

Egyptissä kirjoitettiin paljon ja pienet yksityiskohdat kiinnostivat muutenkin, mutta siellä myös innostuttiin uusista asioista, joten megaliittikulttuurin osaamiselle olisi varmasti löytynyt käyttöä.

Megaliittirakentaminen vaikuttaa vain tupsahtaneen sinne jostakin. Ensin siitä ei näy merkkejä, sitten sitä on äkkiä paljon ja kaikkialla, ja lopulta kiinnostus poskettoman suuriin kiviin näyttää hiipuneen ja sen sijaan on alettu miettiä enemmän sitä, mitä isoista kivistä voisi tehdä.

Se on selvästi tullut jostain muualta ja sen mukana vaikuttaisi tulleen muutakin. Fujin ja pyramidien yhtäläisyydet tulikin jo käsiteltyä, mutta Egyptistä löytyy myös vaikkapa toriin kaltaisia symbolisia portteja.

templegates

3915_05.jpg

Myös uskonnoista löytyy samankaltaisuuksia, mutta niitä on niin paljon, etten kirjoita niistä tähän vaan ne voi lukea alla olevasta linkistä. Tämä aihepiiri on liian laaja yhteen blogikirjoitukseen, joten korvasin sen Atlantiksella, jonka avulla oli myös helppo selvitellä, kannattaako tähän aiheeseen yleensä haaskata aikaa.

http://www.greenshinto.com/wp/2014/01/22/ancient-egypt-kemetan/

Auringon palvominen oli niihin aikoihin yleistä, mutta sillä oli myös taipumusta kehittyä erilaisiksi uskonnoiksi, joten Egyptin ja Japanin uskontojen yhtäläisyydet kielivät vaikutteiden omaksumisesta.

Egyptissä arvostettiin rakennustaitoa ja insinöörit olivat yläluokkaa, joten japanilaisilla pakolaisilla, joilla on ollut taito rakentaa megaliitteja, olisi ollut pääsy faaraon luo, ja samalla olisi voinut päästä vaikuttamaan suunnittelupuoleenkin, koska muut eivät ole tienneet, mihin kaikkeen megaliitteja voi käyttää, ja uusista ideoista on innostuttu helposti.

Ei ole mitenkään mahdotonta, että Egyptin aavikolla nököttäisi Fujin jäljitelmiä.

 

Sama pdf-tiedostona:

atlantis

MH17:n tapaus

mh17_wrakstukken2

Jos jokin saa raatokärpäset liikkeelle, niin iso kasa raatoja. Siinä on sitä jotain ja paljon.

MH17:n putoamisen kaltainen tapaus on äärimmäisen tärkeä siinä mielessä, että sitä voi käyttää hyväkseen. Harva huijari muistaa teeskennellä empaattista reaktiota edes vähän aikaa, koska on kiire. Täytyy pitää kiirettä, että saisi mahdollisimman ison siivun näin loistavasta tilaisuudesta levittää paskaa sillä perusteella, että muka välittää uhreista oikeasti.

Yleisin motiivi tähän on yksinkertaisesti se, että huijari haluaa tuoda itseään esille. Hänellä on muka jotain sanomisen arvoista tapauksen tiimoilta.

Tällä ihan alimmalla osaamisen tasolla huijaaminen on vain kuin sitä politiikkaa, josta kansan syvät rivit pitävät. Huijarit keksivät tarinoita omasta päästään ja paras on se, joka pystyy parhaiten puolustamaan valheitaan. Ehkä valheista on sovittu aiemmin kavereiden kesken ja ainakin niitä varten on otettu vähän selvää siitä, mitä kansa haluaa kuulla, mutta tärkeintä on kuitenkin se, että pärjää valehtelijoiden keskinäisissä koitoksissa.

Täytyy osata väistellä kyseenalaistamista ja osata kyseenalaistaa vastustajan valheita niin ovelasti, ettei tämä ehkä osaakaan väistää. Jos täytyy kiperän paikan tullen keksiä lisää valheita entisien jatkoksi, miettimisaika ei saa olla niin pitkä, että menettää puheenvuoron.

Kyse on vain urheilulajista, jossa yhden ottelun tuloksella ei ole suurtakaan väliä, koska pian tulee seuraava ja häviöt voi selittää voitoiksi muissa yhteyksissä. Jollei pärjää väittelyssä, voi vaikka antaa haastattelun, ja häviön aiheuttaman imagotappion voi korjata keksimällä varastoon parempia valheita seuraavaa koitosta varten.

Ne, joilla on pitkäjänteisyyttä aiheuttava syy huijata, kuten tässä tapauksessa lähinnä poliittinen vakaumus, kykenevät petkuttamaan huijareiden perusmassaa, koska heillä on selvä päämäärä. Toiminta ei ole vain sitä, että yritetään keksiä jotain, millä voisi vaikuttaa hetken aikaa siltä kuin tajuaisi jotain, vaan sen takana on suunnitelmallisuutta.

Kun lyhytjänteinen huijari alkaa aavistella jääneensä tappiolle pitkäjänteisille huijareille, hän alkaa tietenkin miettiä, kuinka tilanteesta selviäisi valehtelemalla, ja paras tapa on teeskennellä, ettei pitkäjänteisempiä huijareita olekaan. Tällainen apu ei ole näille lainkaan vastenmielistä, joten lyhytjänteinen huijari saa ehkä vastapalvelukseksi vähän apuakin siltä suunnalta.

MH17:n tapauksessa hyvin vähälle huomiolle onkin jäänyt Ukrainan tilanne, jossa ovat vastakkain äärioikeisto ja äärivasemmisto. Tällainen aiheuttaa poliittisesti motivoituneiden huijareiden liikehdintää muuallakin kuin siinä lyhytjänteisien sanataiteilijoiden muodostamassa sekamelskassa, jota kansan syvät rivit seuraavat kuin jalkapalloa tai jääkiekkoa, ja pitäisi osata erottaa, miten se aiheuttaa tapauksen käsittelyyn.

Paris Matchin jostain haltuunsa saama video on luultavasti oire tästä, sillä Ranskassa punikkeja on paljon ja separatisteja on autettu median toimesta muutenkin. AFP julkaisi varsin jännittäviä kuvia putoamispaikalta, koska niissä ikkunat olivat toisella tavalla, mikä sai jotkut muka huomaamaan, että se olikin se MH, joka on luultavasti jossain meren pohjassa.

Se, että uutistoimisto voisi julkaista manipuloituja kuvia, ei ollut järin suosittu ajatus, koska sellainen rajoittaa mahdollisuutta muodostaa mielipiteitä nopeasti. Pitäisi ensin vaivautua ottamaan selvää, ovatko kuvat ylipäätään totta.

wank.gif~c200

Aivotyö voi olla rankkaa, mutta onneksi asioita voi lähestyä toisellakin tapaa.

Kuvamanipulaatio huijarille enemmänkin jotain, millä voi kumota sellaisen todistusaineiston, josta ei satu pitämään. Asiantuntemukseksi riittää se, että osaa käyttää sanaa ”Photoshop”, mikä oikeastaan todistaa, ettei asiantuntemusta ole ollenkaan, koska se ei suinkaan ole ainoa väline, jolla kuvamanipulaatioita voi tehdä.

Niitä on osattu tehdä jo kauan ja nykyiset ilmaisohjelmatkin alkavat olla turhan kehittyneitä. Käynnistyminen kestää ja toimintoja on niin paljon, että niiden seasta on vaikea löytää tarvitsemansa.

Videonkin voi nykyisin väärentää ilmaisella ohjelmalla, joten digitaaliseen kuvamateriaaliin ei kannattaisi hirveästi luottaa.

Itse video on hyvin epäilyttävä, koska siinä ei näy kunnolla varsinkaan se, minkä siinä pitäisi näkyä. Ehkä videon pakkausta on lisätty, jotta kaikki varjoon jäävä saataisiin muuttumaan puuroiseksi.

Varjot ovat kuitenkin niin hyvät, että niiden väärentämiseen olisi tarvittu runsaasti aikaa ja vaivaa, joten tuskin sille paljon muuta on tehty. Ehkä kopioleimasimella on vähän hutkittu lavetin numeron päälle, mutta sen saisi kyllä epäselväksi tekemällä voimakkaasti pakattuja versioita niin kauan, että syntyy sellainen, jossa se on pelkkä mössöä. Se voisi ehkä onnistua jo ensimmäisellä yrittämällä.

Toki suttuisuus voi johtua laitteestakin, mutta tämä asia jää arvailun varaan, koska videosta on poistettu kaikki tiedot, jotka voisivat olla avuksi. Edes laitetta ei mainita, vaikka sen nimi nyt ainakin tallentuu pyytämättäkin. Valmistaja on tästä tarkka.

vzklofj

Hidastuksesta näkyy, ettei lavettia voi tunnistaa vain katsomalla sitä, mutta siinä on muitakin yksityiskohtia, joiden takia ehkä meni kauan ennen kuin ylipäätään kerrottiin, että on olemassa videokin eikä vain jostain ilmestyneitä epäselviä kuvia.

Hidastus kannattaa katsoa kokoruututilassa suurimmalla resoluutiolla, koska sitä riittää. Alkuperäisen videon voi ladata tästä linkistä, jolloin sitäkin pääsee katsomaan koko komeudessaan.

Tuossa on gif-animaatio lavetin numerosta sellaisena kuin se näkyy videolla suurennettuna. Mielikuvitusta täytyy käyttää jotta siitä voisi olla saavinaan jotain selkoa.

numero.gif

Kuvauspaikka on onnistuttu paikantamaan pelkkien stillikuvienkin perusteella, mutta video antaa mahdollisuuden tarkistaa tämän seikan helposti, koska siinä näkyy autokauppa ja yritykset haluavat olla helposti löydettävissä.

l47Yx4N.jpg

56888326.jpg

Donetskista löytyy paikallisen yrityshakemiston mukaan samannäköinen rakennus ja sen osoitteen perusteella on helppo tarkistaa Googlen Street Viewilla, että maisemakin on sama.

8sqh2xp

Videosta.

Google Earth Prolla saadaan vanhat satelliittikuvat samasta paikasta ja aika näyttää täsmäävän kertomuksen kanssa, koska mainoskylttien värit ovat samat kuin videossa.

v203qqo

xpbsdmg

Sijainti on mielenkiintoinen, koska se löytyy Donetskin kaupungin esikaupunkialueelta.

nphp0br

wia7bne

Tästä näkee selvästi, etteivät ne, jotka ovat olleet viemässä lavettia muualle, ole ajatelleet kovinkaan tarkasti, mitä ovat olleet tekemässä, koska näin tiheään asutulla seudulla se huomataan varmasti. Luultavasti mielialat ovat olleet sellaiset kuin niiden voi odottaa olevan sen jälkeen, kun on tullut pudotettua vahingossa matkustajalentokone.

Lyhyt kertaus:

Toinen ilmeinen seikka on se, että kuvaajan motivaatio on voinut olla mitä tahansa, koska potentiaalisia kuvaajia on ollut runsaasti.

Videosta päätellen sen kuvaajalle on tullut kiire saada kuvattua ohi mennyt ohjuslavetti, koska sen perään on pitänyt lähteä ajamaan ylinopeutta kuvauslaite toisessa kädessä, ja videon myöhemmistä vaiheista voi arvata, että motiivi on ollut päästä myymään video korkeimman tarjouksen tekijälle.

Niinkin kaukainen ja tuntematon julkaisu kuin Paris Match tuskin tulisi ukrainalaiselle mieleen ihan ensimmäisenä, mutta sille video jotenkin päätyi.

Separatisteilla olisi ollut syy tehdä ensimmäisinä sellainen tarjous, ettei muilta olisi enää kannattanut kysyä mitään, ja käyttää sitten videota omiin tarkoituksiinsa. Ehkä etsittiin yhteistyöhalusta tiedotusvälinettä ja päädyttiin Paris Matchiin, joka käsitteli videota varsin erikoisesti. Meni kauan ennen kuin edes paljastettiin, että oli olemassa videokin, vaikka jokainen normaali tiedotusväline olisi esitellyt sitä parhaan kykynsä mukaan saadakseen ilmaista mainosta.

Koko juttu on outo alkaen videon takaa-ajosta ja päättyen siihen, että video julkistettiin vasta kun se ei enää ollut kovin kiinnostava.

Loogisin selitys on se, että nykyisin valvontakameroita on paljon, joten jos lavetin numero haluttiin pitää salassa, sen reitti kannatti ehdottomasti valehdella ja oikean reitin paljastava video kannatti pitää salassa parin vuoden ajan, koska siinä vaiheessa niin vanhoja valvontakameroiden tallenteita ei luultavasti enää ole tallessa. Jos niistä oltaisiin yritetty päästä eroon muilla tavoilla, se olisi herättänyt huomiota, joten kannatti antaa muille aikaa tallentaa vanhojen tallenteiden päälle.

Separatistien lisäksi jälkiä ovat voineet peitellä myös ukrainalaiset. Ukrainan armeijan kyvyttömyys ylsi niihin aikoihin myyttisiin mittasuhteisiin, joten kyse tuskin on sen järjestämästä harhautuksesta, mutta lavettia jäljittivät muutkin tahot. On vain johdonmukaista olettaa, että asialla olivat separatistit, jotka parhaiten tiesivät, missä lavetti oli liikkunut ja varmaan myös panneet merkille, että joku kuvasi sitä ohi kaahaavasta autosta.

Videon vaiheista on vaikea sanoa mitään siihen saakka, että ukrainalaisien, hollantilaisien, malesialaisien, australialaisien ja belgialaisien Joint Investigation Team eli JIT julkaisi sen. Ei myöskään tiedetä kuinka kauan se sitä panttasi, mutta se ei välttämättä ole aivan syytön siihen, ettei lavetin numeroa olla yritetty saada selville valvontakameroiden avulla, vaikka niistä on ollut apua muissa yhteyksissä kun ollaan selvitelty Ukrainan tapahtumia. Kaikki valehtelevat parhaan taitonsa mukaan, joten kriisin seuraaminen on ollut hyvin visuaalinen kokemus.

Lentokone putosi Ukrainassa, joten JIT:n muodosti Ukrainan hallitus, minkä johdosta sitä kannattaa pitää ihan lähtökohtaisestikin epäluotettavana, sillä muodostajan päällimmäinen ajatus koko sisällissodasta vaikuttaa olevan se, että sen avulla pitäisi saada muilta lainaa, jotta korruptio saisi lisää jaettavaa. Sotaponnistuksissa on korostunut halpojen varusteiden ja huonojen johtajien merkitys, sillä näin hyvä tilaisuus ei katoa sen tähden, että Ukrainan kokoinen maa kykenisi muissa olosuhteissa pyyhkäisemään kapinallisien omat pikkuvaltiot pois kartalta hyvinkin nopeasti.

JIT:n versio (huonompi linki JIT:n omille sivuille) kuljetusreitistä perustuu kaiken muun ohella myös tähän autokaupan luona kuvattuun videoon, mutta se ei kuitenkaan kulje autokaupan läheltäkään, mikä on osaltaan auttanut etsimään havaintoja aivan vääristä paikoista.

routereturn-1200x663.png

Koska nimiä on jätetty fiksusti pois, paikan hahmottamisessa auttaa toinen kartta, josta näkyy, että reitistä katsottuna kauemmas länteen jäävät Yenakiieve ja Zuhres ovat Donetskin kaupungista katsottuna kauempana idässä. Tämä mielikuvitusreitti kulkee hyvin kaukaa siitä todellisen reitin kohdasta, minkä selvittäminen on selitetty yllä.

Map of Donetsk Oblast with flag

Autokaupan sijainnista ja siitä, että lavettia ollaan oltu viemässä suunnilleen koilliseen, eli syvemmälle separatistien alueille, voidaan päätellä, että separatistit ovat olleet viemässä sitä piiloon. Samaan suuntaan viittaa myös se, että ajonneuvo näyttää olevan jonkin yrityksen rekka. Väritys ei ole järin sotilaallinen ja puhelinnumero näkyy selvästi.

untitled-hj2

Videolla ei myöskään näy merkkejä sotilassaattueesta, jollainen varmaan olisi ollut, jos lavettia olisi kuljettanut oikea-armeija, koska tällaisista on tavattu pitää ainakin sen verran huolta, ettei ainakaan satunnainen päihdehörö pysty ryöstämään niitä. Ehkä melkein rekan perävaunun puskurissa kiinni oleva auto kuuluu samaan seurueeseen, mutta missään tapauksessa ei olla liikkeellä isolla porukalla.

Untitled 72.jpg

Turvavälin pitäminen kannattaa aina.

Untitled 5.jpg

Untitled 74.jpg

Korkeintaan saattueen koko on neljä autoa eivätkä edellä kulkeva henkilöauto ja taaimpana kulkeva pakettiauto näytä kuuluvan joukkoon, mutta tästä on vaikea sanoa mitään varmaa, koska rekkakaan ei näytä kuuluvan joukkoon.

Yksittäinen lavetti ja jonkin yrityksen rekka edustavat separatistien tapaa toimia, jossa otetaan kalustoa sieltä, mistä sitä satutaan saamaan, koska sitä ei ole saatavilla samalla tavalla kuin Ukrainan tai Venäjän armeijalla. Kaikki kelpaa, mutta kaikkea ei välttämättä osata käyttää ja siksi voi tulla pudotettua vahingossa matkustajalentokone.

Tässä ei ole mitään yllättävää, sillä pian MH17:n putoamisen jälkeen jo oikeastaan tiedettiinkin, että separatisteille sattui vahinko, koska he ilmoittivat polleina ampuneensa alas Ukrainan armeijan lentokoneen, mutta ilmoitus vedettiin pian pois eikä sen tilalle tullut korjattua versiota.

Lisäksi heti MH17:n putoamisen jälkeen netistä kaivettiin kuvia, joissa heillä oli tiettävästi armeijan varikolta löydetty yksinäinen lavetti, ja saksalaisien tiedustelutietojen mukaan he saivat sen haltuunsa varastamalla. Kapinallisien Vostok-pataljoonan komentaja Alexander Khodakovski komentaja tiesi kertoa heti tuoreeltaan, että luhanskilaisilla oli tällainen ohjuslavetti ja se oli ilmeisesti viety pois todisteiden piilottamiseksi. Hän kertoi myös, että separatistit olivat saaneet tätä kalustoa Ukrainasta, joskin se oli ollut toimintakyvytöntä, mutta hänen tietääkseen sitä ei oltu saatu Venäjältä.

Mikään ei tietenkään ole estänyt korjaamasta kalustoa ja tuskin jokainen ohjus oli toimintakyvytön. Paras ehdokas separatisteille jääneeksi lavetiksi jäi tiettävästi varastettavaksi vain siksi, ettei se lähtenyt liikkeelle, mikä selittyy sillä, että koulutettu armeija oli siinä vaiheessa jo muissa maisemissa ja sen tilalle oltiin haalittu sekalainen kokoelma jalkapallohuligaaneja ja uusnatseja.

Aluksi Khodakovski hän syytti Ukrainan armeijaa siitä, että se oli provosoinut separatistit käyttämään BUK-ohjuksia ja epäili, että tarkoitus oli ollut saada nämä pudottamaan väärän lentokoneen.

untitled-h2

Linkki Reutersin artikkeliin, jossa on alkuperäinen lausunto.

Länsimainen pakkomielle panna tapaus Venäjän syyksi antoi mahdollisuuden vetää aiempi lausunto takaisin ja sanoa, ettei separatisteilla ollut tällaista kalustoa. Koko aiempi lausunto oli nyt vain väärintulkintaa ja oikeasti hän oli vain spekuloinut olemattomia.

Lausunnon muuttaminen sopi länsimaiseen näkökantaan, koska Venäjä ehkä sittenkin saataisiin jotenkin lavastettua syylliseksi, mutta venäläisille se oli yhtä tyhjän kanssa, koska sitä ei voitu käyttää Ukrainan armeijan syyttämiseen. Sen sijaan he takertuivat alkuperäisen lausunnon siihen osaan, jossa selitettiin kuinka Ukrainan armeija oli pakottanut separatistirukat käyttämään ohjuksiaan ilmavoimien avulla ja sitten oli päässyt käymään hassusti.

Tästä on myöhemmin yritetty vääntää sellaista teoriaa, että Ukrainan armeijan hävittäjälentokone ampui MH17:n alas, mutta vieläkään ei olla onnistuttu todistamaan, että siellä yleensä oli sellainen.

Khodakovskin alkuperäistä kertomusta tukee se, että donetskilaisen autokaupan lähellä kuvattu rekan vetämä ohjuslavetti kuvattiin myös Luhanskissa, ja luonnollinen pyrkimys tällaisessa ilmeisen harkitsemattomassa paniikkireaktiossa on päästä kotiin piiloon. Siellä voi sitten ryypätä itsesääliin.

Jos pudottaa taivaalta jotain ja mennessään katsomaan, mikä se oli, näkee pellollisen kuolleita siviilejä, mieli voi vähän järkkyä.

Untitled k2.jpg

Yllä oleva video on kuvattu se tietojen mukaan jotakuinkin tuolla, mutta alue on Street Viewin ulottumattomissa.

Ukrainalaisien osallistuminen lavetin jäljittämiseen muistutti Khodakovskin soutamista ja huopaamista, sillä he onnistuivat toimittamaan videokuvaa kahdesta BUK-lavettia kuljettavasta rekasta. Toinen on se Luhanskissa kuvattu pätkä, jossa esiintyy autokaupankin luona kuvattu rekka, ja toisessa on jotain aivan muuta.

Ukrainassa on tätä kalustoa, joten valmiin videon löytäminen ei varmaan ole ollut ongelma, ja jos videon viitsii katsoa kokonaan, niin poikkeavalta näyttävän rekan kuljettama lavetti ei olekaan yksinäinen vaan edellä kulkee toinen aika samannäköinen kuljetus. Khodakovskin möläytys, jota voi kai pitää aika luotettavana, koska se oli pakko perua melko epäuskottavalla selittelyllä, on ristiriidassa tämän todistusaineiston kanssa, koska hän puhui vain yhdestä lavetista, mutta jo ukrainalaisien vakoojien Luhanskissa kuvaama rekka riittää todistamaan tämän toisen videon erittäin huonoksi propagandatempuksi.

Jos lavetti oltaisiin viety oikeasti Venäjälle piiloon, asia oltaisiin luultavasti jo käsitelty sotarikoksensa, koska venäläisillä ei olisi ollut mitään syytä suojella kapinallisia, mutta siitä olisi voinut olla paljon haittaa. Ilmapiirin ja yleisen tyhmyyden takia tällaisiin seikkoihin kuitenkin kiinnitetään mahdollisimman vähän huomiota.

Venäläiset selvästi olivat separatisteille jostain syystä vihaisia, sillä otettuaan komennon he antoivat separatistien omalle sodanjohdolle potkut. Jopa lähes uudeksi Guevaraksi kohonnut Strelkov sai lähteä, vaikka se herätti separatisteissa pahaa verta.

On mielenkiintoista, ettei separatistien käymään propagandasotaan olla juurikaan kiinnitetty huomiota, vaikka sitä muuten on ihmetelty kovasti. Aivan kuin heillä oli olisi Internetissä mitään ihmeempää toimintaa, vaikka tapauksesta näkee, että heillä olisi eniten syytä manipuloida muiden käsityksiä sitä kautta huomaamattomasti.

Selvintä tässä tapauksessa on se, ettei mikään osapuoli halua saada totuutta selville, mutta kaikilla on niin kova tarve syytellä jotakuta, ettei tähän seikkaan joudeta kiinnittämään huomiota. Sama kuin kouluammuskelija voisi jatkaa elämäänsä kaikessa rauhassa vapaana siksi, ettei kukaan ei haluaisi leimata häntä syylliseksi vaan kaikilla olisi mielessä joku aivan muu.

Vertaus on paikallaan, sillä valmiiksi valittujen totuuksien yhteenotossa on unohtunut sellainen varsin mahdollinen skenaario, että kone pudotettiin tahallaan. Taisteluita ei käyty tavallisien armeijoiden välillä vaan sotilaiksi oli haalittu suunnilleen keitä tahansa, joiden teki mieli sotia, ja näillä kriteereillä joukkoon eksyy yhtä jos toista arvaamatonta.

Putinia kuljettanut kone oli lentänyt yli noin tuntia aikaisemmin eikä hän ollut järin suosittu henkilö separatistien keskuudessa, koska he olivat jostain keksineet, että venäläisien joukkojen pitäisi tulla auttamaan heitä taisteluissa ja lähteä pois sitten kun niitä ei enää tarvittaisi, jotta separatistit voisivat siirtyä kommunismiin. Venäläisiltä ei oltu kysytty, kiinnostaisiko heitä taistella sen puolesta, että rajan toiselle puolelle syntyisi tällaisia valtioita, mutta Putinista ei silti pidetty, koska apua ei kuulunut.

On täysin mahdollista, että muutama pölypää päätti vaihtaa Venäjän presidenttiä ja valehdella jotain, mikä saisi sen vaikuttamaan Ukrainan armeijan tekosilta, koska siihen ei oltaisi tarvittu kuin muutama pölypää ja BUK-lavetti. Sotaa käytiin alkoholin voimin molemmin puolin, joten aikavyöhykkeiden takia on voinut helposti syntyä tunnin virhe.

Ei tällaista missään tapauksessa kunnolla suunniteltu, koska separatistit yleensä ottaen toimivat kuin heille olisi sattunut paha vahinko, mutta pölypäät olisivat varmaankin tässä tapauksessa teeskennelleet, että se oli vahinko, koska muussa tapauksessa heidät olisi ehkä ammuttu. Separatisteilla oli käytössä Stalinin aikainen sotatilalainsäädäntö, jonka ansiosta he olivat kurinalaisempia kuin Ukrainan armeija, mutta mielenkiinto tunnustaa mitään oli varmasti paljon alhaisempi rangaistustason vuoksi.

Korkealla lentänyttä hävittäjää ei olla pystytty varmentamaan venäläisien yrityksistä huolimatta, ja heillä on käytössään vakoojia, satelliitteja ja keinot kaapata viestiliikennettä. Sieltä ei olla löydetty muunkaanlaista ylimääräistä lentokonetta, joten miksi ampua ohjus sinne, missä oli vain matkustajalentokone? Sellaisen tunnistaa varsin helposti paljaallakin silmällä, saati sellaisella sotilaiden keskuudessa varsin yleisellä laitteella kuin kiikarit.

Ilmatorjuntaohjuksia ei ammuta sokkona, koska silloin voitaisiin pudottaa vahingossa vaikkapa matkustajalentokone.

Jatkuva ja häpeämätön valehtelu tekee keskustelusta hyvin jäykän ja osa ilmeisistäkin mahdollisuuksista jää pohtimatta. Lavetin alkuperästä ei voi sanoa mitään varmaa, koska sen numeron salaaminen on selvästikin monille hyvin tärkeää, mutta se ei oikeastaan ole kovinkaan tärkeää, koska oli lavetti kotoisin mitä tahansa, se ei ole tehnyt oma-aloitteisesti mitään eikä se kertoisi mitään jos se saataisiin kuulusteltavaksi. Se on täysin epäolennainen seikka, mutta se, että etsittäisiin ne ihmiset, jotka sitä käyttivät, ei vaikuta olevan kenenkään asialistalla millään sijalla.

Tällä tyylillä ei saada selville mitään, joten helpoimmin löytyvät rikolliset ovat ne, jotka auttavat syyllisiä pakenemaan vastuuta sotkemalla tutkintaa valehtelemalla. Heistä kannattaisi aloittaa jos haluttaisin tosissaan saada selville, mitä tapahtui, koska tässä vaiheessa heidät pitäisi saada kuulusteluihin, jotta voitaisiin tietää, mitä kukin on valehdellut.

Olisi itse asiassa paikallaan muutella lakeja siten, että sotarikoksen peittelyyn osallistuminen olisi sotarikos, vaikka sattuisi olemaan jossain kaukana elävä mökkihöperö bloggaaja, julkisuudenkipeä paskanpuhuja tai asennevammainen toimittaja tai mediakonsernin johtaja, koska se oikeastaan on sitä. Myös kansankiihotuksen ja paljon puhutun vihapuheen tuntomerkit täytyvät paljon paremmin kuin siinä, että joku lausuu sanan ”neekeri”, koska syyllisyyden siirtäminen keksityin perustein johonkin suuntaan kun kyse on sodasta, voi johtaa siihen, että ihmisiä kuolee.

Jos ajatellaan, että säännöt ovat samat kaikille, niin sitten Göbbels oli nykyisen käytännön mukaan kelpo mies, koska hän vain suolsi propagandaa ja muut tekivät likaiset työt. Mitään tämän vaikeampia perusteluja hänen syyttömyydelleen ei tarvita.

Mikäli asiaan viitsittäisiin perehtyä oikeasti, voisi selvitä, että separatistitkin lavastavat salaa Venäjää syylliseksi, sillä heidän itsenäistymishankkeelleen ei olisi lainkaan pahitteeksi jos muut uskoisivat, että venäläiset pudottivat MH17:n, koska jossain vaiheessa on pakko onnistua vaikuttamaan niin luotettavalta, että voi päästä muiden tunnustamien valtioiden joukkoon.

Jos Luhanskin kansantasavalta on vain se kapinallisien valtaama roistovaltio, jonka hullut pudottivat matkustajalentokoneen, sitä ei tulla koskaan tunnustamaan.

Tarinan leviämisestä päätellen se ainakin sopii separatisteille, koska äärivasemmisto, jolla on yhteyksiä sinne, on ottanut sen omakseen. Sitä kannattavat myös ne, jotka toistavat sokeasti Yhdysvaltojen propagandaa, mutta se ei vielä riitä saamaan sitä median toitottaman totuuden asemaan vaan siihen tarvitaan myös nykyaikaista johtamiskulttuuria, jossa täysin mitätön tyyppi halua alaisiensa olevan alamaisia.

Hyvä alainen väittää tarpeen tulen vastaan ja mulkoilee jos aihetta ilmenee, koska hänellä, kuten kaikilla luotettavilla ihmisillä, on selvästi näkyvä persoonallisuus, mutta turha tyyppi, jonka johtajuus on tullut koulusta saadun paperin näkymättömänä liitteenä, ei ymmärrä näitä asioita vaan luottaa mieluummin ruskeaan kieleen, joka taas liittyy monien äärivasemmistolaisien tapaan kommunikoida luokkavihollisen kanssa. Sitä täytyy aina jotenkin petkuttaa ja nuoleminen on helppo keino.

Kun nämä kaksi ryhmää ovat jostain samaa mieltä, median käsitys totuudesta on löytynyt.

Äärioikeistolle voisi olla mieleen, että separatistit saataisiin leimattua syyllisiksi, mutta se on näissä olosuhteissa vaikeaa ja venäläisienkin syyttäminen riittää syyksi jatkaa toimia heidän tukemiaan separatisteja vastaan.

Upseerit tietenkin ovat periaatteilleen uskollisia kuten aina, ja valitettavan monelle tärkein periaate on, että kun nuoleskelee poliitikkoja, voi saada ylennyksen. Siltä suunnalta ei kriittisiä ääniä juuri kuulu, mutta into saada Venäjä vaikuttamaan syylliseltä on kova.

EU:lle Venäjän syyttäminen on käytännöllistä taloudellisessa mielessä, koska venäläisien tukemia separatisteja vastaan taistelevalle Ukrainalle voidaan antaa sodan varjolla lainaa, mikä taas on tärkeää siksi, osalla rahoista maksetaan pois lainoja, joita muuten ei maksettaisi pois. Loput uppoaa kai korruptioon, koska rahavirralla ei ole ollut juuri muita näkyviä vaikutuksia kuin miljardöörien määrän kasvaminen, mutta se on pientä kun päästään tekemään mittavia tulonsiirtoja talousasiansa paremmin hoitaneilta EU-mailta asiansa huonommin hoitaneille. Ei Ukrainan sisällissodankaan jatkuminen näy haittaavan, joten muiden rahoihin tätäkin kautta käsiksi päässeet maat ovat selvästi höveleitä.

Käytännössä raha virtaa Saksaan, jonka säästää pitkän pennin pankkituissa, mutta tästä hyötyvät myös ne maat, joiden pankkeja kaatuisi saksalaisien pankkien mukana. Toki hyödyn luonteesta voidaan olla montaa mieltä, sillä mitä enemmän velkaa otetaan vanhojen velkojen peitteeksi, sitä suurempi romahduksesta tulee, mutta huijarit näköjään uskovat, että pelkkä ajan ostaminen riittää, koska hirveä määrä pakolaisia saa jotenkin talouden taas kasvamaan ilman, että huijarin täytyisi osata selittää, kuinka se käytännössä tapahtuu.

 

Ukrainan sisällissodan alkuvaiheessa Ukrainan armeijasta ei ollut juuri mihinkään, koska edellinen oli lähtenyt suutuspäissään omille teilleen, ja sen puolesta taisteluita kävivät CIA:n järjestämät palkkasotilaat. Kun se alkoi pärjätä liian hyvin, venäläiset alkoivat osallistua sotaan separatistien puolella. Näin tilanne on saatu pysymään aika hyvin hallinnassa. Sota ei leviä vaan pysyy pienenä suunnilleen samassa paikassa, ja innokkaimmat voivat mennä sinne tappamaan toisiaan.

EU:lle sodan koolla ei näköjään ole merkistystä, koska se ei ole katsonut tarpeelliseksi osallistua siihen.

JIT:n rooli tässä on sikäli epäselvä, että on vaikea kuvitella, että Australiassa ja Malesiassa pidettäisiin maailman tärkeimpänä asiana sitä, että saksalaiset konkurssipankit saavat vähän armonaikaa sodan varjolla, mutta tässä liikkuu suuret rahat ja iso osa ihmisistä korruptoituu ilmankin. Ei pedofiilienkaan tarvitse ostaa hiljaisuutta vaan se syntyy itsestään kun joukossa on vaikutusvaltaisia yksilöitä, sillä muilla on mahdollisuus turvata oma asemansa ja ehkä edetäkin urallaan katsomalla kohteliaasti toiseen suuntaan.

JIT suhtautuu todisteisiin ylipäätään melko kritiikittömästi ja jopa ottaa todistusaineistoa vastaan lahjoituksina. Sille kelpaa roina, joka on kuulemma tarttunut mukaan putoamispaikalta, ja se ottaa kuvamateriaalia vastaan netin kautta.

Mahdollisesti netin kautta tehtynä lahjoituksena se on saanut haltuunsa alla olevan kuvan, jonka alkuperästä ei ole tietoa. Se on vain löydetty jostain päin sosiaalista mediaa, mutta kuitenkin se on kelvannut todisteeksi.

Untitled k1.jpg

Suurennos mahdollisesta savuvanasta.

Todistusaineistona tällaisen kuvan arvo on puhdas nolla, koska tuollaisen savuvanan väärentäminen on niin helppoa, että jollei edes sitä osaa, niin ei kannattaisi puhua kuvien manipuloimisesta yhtään mitään. Sen pystyisi tekemään melko nopeasti, vaikkei olisi aikaisemmin kuvia peukaloinutkaan, koska siihen ei tarvita muuta kuin kopioleimasin ja vähän aikaa.

Seuraava kuva on omaa tuotantoani ja käy tähän loistavasti esimerkkikuvaksi siinä mielessä, ettei sitä ole tarkoitettu käymään aidosta. Suurennoksesta kuitenkin näkyy, että se on lähes täydellinen. Ehkä kaiteen loppupää on vähän väärän sävyinen, mutta erottaisiko sen väärennökseksi sen takia, on eri asia, koska suurennettuna kaikki kuvat ovat jotenkin kummallisia.

juna1

Kuitenkin tällaiset asiat olisivoinut ottaa huomioon jos olisi ollut tekemässä täydellistä väärennöstä eikä vain hassua kuvaa, jonka tunnistaa manipuloiduksi ilman pikseleiden tuijottamistaki.

Sen tekemiseen ei tarvittu muuta kuin alkeellinen kuvankäsittelyohjelma ja vähän aikaa, mutta se on kuitenkin vähän haastavampi kuin pelkän savuvanan tekeminen, koska tunnelin suuaukon edessä ollut kaide piti piirtää kokonaan uudelleen ja suurin osa siitä pätkästä kävisi aidosta.

Untitled k8.jpg

Mukavan alkeellisella PhotoFiltre 6:lla savuvana väärennettäisiin valitsemalla sivupalkista kopioleimasin eli colne stamp tool, jolloin näkyviin tulevat mahdollisuudet säädellä sitä. Peittävyys eli opacity kannattaa asettaa alhaiseksi, koska aidosta käynyt savuvana näkyy melko heikosti, ja sädettä kannattaa säätää vähän isommaksi, jotta uusi vana olisi samaa kokoluokkaa.

Sitten vain valitaan pilvipeitteestä jokin vaaleampi kohta ja aletaan naksutella siellä, minne vana halutaan.

Piirtää ei kannata, koska siitä syntyy vääränlainen jälki, vaan se tehdään nimenomaan naksuttelemalla, ja kopion lähdettä kannattaa tarkkailla, koska se siirtyy sitä mukaa kun vanaa tehdään. Suurennosta käyttäessä on ehkä käytännöllisempää tarkkailla naksuttelulla syntyvää jälkeä ja kumota se, mikä ei näytä hyvältä. Emmehän toki halua, että vanan sävy muuttuu jotenkin oudosti.

Kopioleimasimen sädettä kannattaa välillä muuttaa, jotta kuvaan saataisiin luonnollisennäköistä vaihtelua, ja kuvasta näkyy, että hyvä vana on alhaalta leveämpi kuin ylhäältä.

Kaiken pieleen menneen saa kumottua, joten kokeilla voi hyvin vapaasti. Kokonaan pieleen menneen kuvan voi sulkea, minkä jälkeen alkuperäisen voi avata uudelleen.

Jos vana menee alusta vähän puiden päälle, niin puita voi korjailla kopioimalla niihin jostain muualta samannäköistä kuvaa. Tällöin peittokykyä tulee luonnollisesti lisätä, koska puut näkyvät vanaa selvemmin.

Kaikki, mistä kuvan voisi ehkä itse tunnistaa väärennökseksi, kannattaa luonnollisesti muuttaa, jotta se ei olisi muille turhan helppoa.

Ainoa keino tämä ei tietenkään ole, mutta kuitenkin helpoin jos kuvassa on muualla tarkoitukseen sopivaa pilveä. Spraytakin voi kokeilla, mutta sillä on vaikeampi saada aikaiseksi hyvää jälkeä ja lopputulos kannattaa kuitenkin viimeistellä kopioleimasimella, jolla saa tehtyä vaivattomasti epäsymmetristä jälkeä.

Jos sopivaa pilveä ei löytyisi, itse kopioisin sellaisen toisesta kuvasta jonnekin syrjemmälle ja kopioisin sen päälle käytön jälkeen sen, mitä siinä alun perin oli. Jos taas kuvassa olisi vain vääränsävyistä pilveä, muuttaisin sen valoisuutta ja värisävyä rajatulla alueella jossain syrjemmällä ja peittäisin jäljet samalla tavalla. Mistään ei näkisi, että siinä on välillä ollut jotain aivan muuta.

Viimeistelyssä suurennos ja piirtotyökalut ovat oivia apuvälineitä, mutta taaskaan ei piirrellä vaan naksutellaan, koska, kuten suurennoksestakin näkyy, vierekkäiset pikselit ovat varsin harvoin samanvärisiä. Niinpä väärennöksestä kannattaa tehdä samannäköinen muuttamalla pikseleiden värit yksi kerrallaan sellaisiksi kuin ne olisivat aidossa kuvassa. Tämä tehdään noukkimalla hyvän pikselin väri pensselin väriksi ja naksauttamalla kaikkein kapeinta pensseliä muutettavan pikselin päällä.

Alkeellisilla työkaluilla pystyy tekemään kaikenlaista kun niitä vähän yhdistelee. Kehittyneemmät työkalut ja tasot vievät huomiota liikaa pois olennaisesta, eli kuvan muuttamisesta, joten niihin kannattaa turvautua vain silloin kun niitä oikeasti tarvitsee johonkin. Sillä, että vain luottaa Photoshopiin, koska se on hieno ohjelma, saa helposti jotain tuotekuvastoa muistuttavan lopputuloksen, mutta opettelemalla on mahdollista saavuttaa täydellisyys.

Todistusaineistoksi tarkoitetun kuvamateriaan tulevaisuus löytyy filmistä, koska sitä ei ole näin helppoa väärentää.

500pxShopped.jpg